Digitaalisen nuorisokortin avulla nuorisotilat pysyivät auki Joensuussa
Nuorisokortin pääasiallisena tarkoituksena on ollut helpottaa ohjaajien työtä kävijätietojen keräämiseen ja raportointiin liittyen. Tarkasteltavia tietoja ovat kävijämäärän lisäksi henkilön ikä, sukupuoli ja postinumeroalue. Nuorisotalojen kävijäkunnasta (elokuu 2020 – maaliskuu 2021) suurin osa oli 13-17 -vuotiaita poikia, mutta nuoret käyttävät myös muita kuin oman kaupunginosansa nuorisotalon palveluita. Uskomus siitä, että nuoret olisivat ”paikkauskollisia”, pystyttiin näin näyttämään epätodeksi.
Joensuun nuorisokorttia kehitetään Erasmus+ -hankkeella, jossa eurooppalaisten kumppaneiden kanssa katsotaan järjestelmän toimivuutta ja mahdollisuuksia laajemmassa toimintaympäristössä. Joensuun alueella nuorisokortti on käytössä Tohmajärven ja Rääkkylän kunnissa sekä Joensuun Saappaan Moottoripajalla ja Saapas -päivystyksessä.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on valmistaa natiivi mobiilisovellus, jonka avulla nuori voi tarkastella itseään kiinnostavia harrastuksia, ilmoittautua niihin sekä koota käyntikertojen perusteella myös oma Aktiivisuus CV.
Lisäksi Joensuun nuorisopalvelut on mukana Kuntaliiton koordinoimassa Kunnallisen nuorisotyön dokumentaatiojärjestelmän kehittämisessä.
Yhteyshenkilöt
jukka-pekka.mattila(ät)joensuu.fi
erityisnuorisotyön koordinaattori
Joensuun kaupunki
jukka-pekka.mattila(ät)joensuu.fi
erityisnuorisotyön koordinaattori
Joensuun kaupunki
palvelujen käyttäjät