Hyvinvointipeli
Tämän jälkeen tehtiin kysely verkossa ja sitä mainostettiin. Kyselyyn saatiin paljon vastauksia. Eniten niitä saatiin yli 35-vuotiailta naisilta. Huomasimme, että enemmän tietoa kaivataan nuorista, miehistä ja ulkomaalaistaustaisista.
Koordinaattori keksi peli-idean, missä pelaaja (kuntalainen) voi puhua ympäri kaupunkia erilaisten hahmojen kanssa. Peliä varten kehitettiin kymmenen eri-ikäistä ja eritaustaista hahmoa erilaisilla persoonallisuuksilla ja kiinnostuksilla. Ideana oli, että jokainen kuntalainen voi löytää jonkun, johon hän voi samaistua.
Pelin aikana (29.5.2023-11.6.2023) ympäri kaupunkia oli kylttejä, joissa oli hahmo ja QR-koodi. Koodia skannaamalla pelaaja pääsi kyselyyn, joka toimii ikään kuin keskustelu. Jokaisen hahmon takana oli käsikirjoitus, jossa oli erilaisia kysymyksiä. Ohjelma kysyi yhden kysymyksen kerrallaan, samalla tavalla kuin keskustelussa.
Pelaajien haluttiin auttavan pelissä olevia hahmoja, joilla oli erilaisia ongelmia. Yhden hahmon ongelma oli yksinäisyys, toisen kuntosalin puute, kolmannen pelko naapuritalon murtovarkauden jälkeen jne. Peliin luotiin myös hauska piilohahmo, joka vain osa pelaajista löysi. Tämä hahmo esitti kaupunginjohtajaa.
Pelin käsikirjoituksen ja hahmojen ulkonäön kehittivät hyvinvointipalvelut ja viestintä yhdessä. Oli tärkeää, että peli oli hauska, että kieli oli luontevaa, ja että pelin sisältämä hyvinvointi-informaatio piti paikkansa. Osana peliä pelaajat saivat vinkkejä kaupungin tapahtumista ja toiminnasta. Samalla heitä kannustettiin pohtimaan omaa hyvinvointiaan.
Kaikki pelaajat, jotka osallistuvat peliin ja auttoivat kaikki kymmentä hahmoa, saivat uimahallilipun tai museolipun palkinnoksi. Samalla he olivat mukana lahjakorttiarvonnassa.
Kustannukset olivat noin 7 000 € (tämä ei sisällä oman henkilöstön käyttämää aikaa). Suurimmat kustannukset olivat uimahalliliput ja museoliput osallistujille.
Pelistä saatiin erittäin hyvää palautetta kuntalaisilta. Suurin osa pelaajista ei kuitenkin pelannut peliä loppuun. Jos vastaavaa tehdään tulevaisuudessa, kannattaa peliin luoda vähemmän hahmoja. Pelin tietokoneversio oli myöskin suositumpi kuin versio, missä mennään fyysisesti etsimään hahmoja.
Vastaukset, jotka saatiin pelistä, olivat erittäin avoimia ja kattavia. Pelin rakenne, joka perustuu tarinallistamiseen, saattaa olla syynä tähän. Myöskin se, että hahmojen haavoittuvuus näytettiin, saattoi auttaa kuntalaisia avautumaan vastauksissaan.
Pelistä saadut ideat otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen (kulttuuripalvelut, kaupunkiympäristön palvelut, hyvinvointipalvelut, liikuntapalvelut).
https://form.typeform.com/to/nscxnBuh
https://form.typeform.com/to/Yi6Sv7RT
Yhteyshenkilöt
rebecca.akers(ät)vaasa.fi
Koordinaattori
Vaasan kaupungin hyvinvointiyksikkö
seija.nyqvist(ät)vaasa.fi
Vastaava hyvinvoinnin asiantuntija
Vaasan kaupungin hyvinvointiyksikkö
palvelujen käyttäjät