Kotihoidon kehittäminen: tehostaminen, säännöllisen ja tilapäisen kotihoidon ero
Kotihoidon kehittämistoiminnassa haluttiin parantaa toimintamalleja, työprosesseja ja työtapoja purkamalla ruuhkahuippuja, kehittämällä päivittäisiä toimintatapoja, suunnittelemalla työ asiakaslähtöiseksi ja asiakastarpeiden mukaiseksi.
1)nykytilan analyysi ja ratkaisujen kehittäminen, 2)pilotointi ja uusien toimintamallien ja prosessien käyttöönotto, 3)uusien mallien levittäminen ja dokumentointi.
Toimintaa oli kehittämässä NHG- asiantuntijat, Centria ammattikorkeakoulu, Quality Knowhow Karjalainen OY, oman organisaation pilottihenkilöstö, kotihoitoa käyttävät asiakkaat ja heidän läheisensä sekä yksityinen yritys. Hankkeen rahoittajana oli hankkeeseen osallistunut organisaatio ja TEKES.
Kotihoidon kehittämisprojektin aikana luotiin asiakkaiden ja omaisten kanssa aikakriittisten käyntien sisältö, pilotoitiin toiminnanohjausjärjestelmää, organisoitiin kotihoito säännölliseksi ja tilapäiseksi kotihoidoksi asiakaspalvelutoiminnan vaihteluista johtuen, selvitettiin hoitajan työnsisältö ja aputehtävien osuus hoitajan työstä, perustettiin resurssipooli, muutettiin johtamisjärjestelmää, luotiin fraasit asiakastyön kirjaamiseen ja suunniteltiin kotihoidon kannustinpalkkiomalli.
Kotihoidon asiakaspalvelun toimintamallia muutettiin jakamalla perinteinen kotihoito säännölliseen ja tilapäiseen kotihoitoon, jotta asiakaspalvelu voitiin suunnitella tarvelähtöisesti ja toteuttaa omahoitajamallin mukaisesti. Säännöllisen kotihoidon asiakaspaikat on tarkoitettu asiakkaille, joilla vakaa ja säännöllinen hoidontarve. Tilapäisessä kotihoidossa ovat puolestaan ne asiakkaat, joiden palvelutarve ei ole vakiintunut (tilapäishoidossa käyvät asiakkaat, uudet asiakkaat, asiakkaat joilla hoitotasonmuutoksia ja hoitojakson keskeytyksiä). Nämä asiakkaat hoidetaan tilapäisessä kotihoidossa siihen asti, kunnes heidän tilansa vakiintuu ja säännöllisestä kotihoidosta on vapautunut asiakaspaikka.
Henkilöstön näkökulmasta kehittämistoiminta mahdollisti työn tasaamisen alueilla ja tiimissä, kotihoidon sairauspoissaolot vähentyivät, lyhytaikaisten sijaisten tarve vähentyi, asiakastyön hallittavuus parantui, palvelutuotanto tasaantui ja henkilöstön työhön tuli vaihtelevuutta.
Organisaation näkökulmasta voitiin nostaa oman toiminnan tuottavuutta, hillitä kustannusten kasvua ja luoda yhteneväiset henkilöstöhallinnon toimintaperiaatteet.
Kotihoidon toimintamallin muuttaminen on vaatinut yhteiskehittelyä, osaamisen vahvistamista, kehitystyötä ja arviointia hankekumppaneiden, yksityissektorin, asiantuntijoiden, eri toimialojen ja oppilaitosten kanssa.
Lisätietoa antaa toimialan palvelujohtaja ja palvelupäällikkö.
Yhteyshenkilöt
pirkko.harkanen(ät)kalliopp.fi
henkilöstöpäällikkö
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
virpi.kamunen(ät)kalliopp.fi
palvelupäällikkö
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
reetta.hjelm(ät)kalliopp.fi
palvelujohtaja
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
palvelujen käyttäjät